Matkalla ja kuvastuloksia

Sunnuntai aamuna lähdimme Tampereelle vaarimme syntymäpäiville.
Pipsa oli ikionnellinen, vaikka hakikin vielä Mustia, hiedän koiraansa joka lopetettiin viime syksynä.
Lopulta päädyimme seisomaan koko ajan ulkona ja Pipsa kahlasi edes takaisin aivan liian syvässä lumihangessa.
Samalla kävimme tietenkin tädillämme joka asuu aivan Vaarin naapurissa.
Siellä serkkumme tuli lastensa kanssa käymään. Pipsa oli aivan ihmeissään heidän alle vuoden ikäisestä pojastaan. Silti se lopulta haisteltuaan poikaa vetäytyi vain tilanteesta.

Tänään Pipsa on ollut koko päivän hereillä ja on nyt juuri tällä hetkellä nukkumassa. Normaalisti se nukkuu osittain pitkin päivää.
Tänään saapui myös Pipsan lonkka ja kyynärnivel kuvausten tulokset.
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0

Minä kipeänä ja Pipsa on onnellinen

Olin tänään kipeänä kotona, joten Pipsalla on ollut ns. onnenpäivät. Se 9o % nukkunut ja näyttänyt suunnilleen koko päivän tuolta

<----

Harjasin sitä kuiten puolen päivän maissa ja päästin sen ulos. Meille on tulossa myös tänään illemmalla vieras josta Pipsa pitää erityisen paljon.

tänään huomattavasti lyhyempi teksti, koska en ole esim. päässyt Örmyä ulkoiluttamaan.

D.A.P Panta, Eläinlääkärissä (taas) ja hiihtoloma

Onkin vierähtänyt jo jonkin aikaa siitä, kun viimeksi olen tänne Pipsasen blogiin kirjoittanut.

Aikaa on mennyt senkin verran, että hiihtolomat on mennyt, niin etelässä kuin pohjoisessakin.

Perheemme vietti hiihtolomansa koiran kanssa Kuusamon lähellä ulkoillen ja viettäen perhetuttujen kanssa aikaa.

Pipsa nautti elämästään täysin siemauksin, mutta osittain lumen määrä aiheutti henkisiä ja fyysisiä ongelmia.

Koko viikon Pentu pomppi ympäriinsä ja tutustuikin niin suksiin, moottori kelkkaan kuin hiihtohissiinkin. Kaikki saivat joka kerta hyvät naurut, kun makkaraa paistaessa Pipsa oli kokoajan kuonoaan tunkemassa sinne.

NOEN HAJUISENA KOHTI KOTIA JA UUSIA SEIKKAILUJA:

Hiihtolomalta lähdettyä Pipsa haisi puoli viikkoa savulle ja noelle ja hihnassa kulkeminen aiheutti enemmän kuin ongelmia.

Viime viikolla Pipsalla esiintyi jo toista kertaa puolen vuoden sisällä lenkkeily haluttomuutta ja muutenkin apaattisuutta. Lähdimme jälleen eläinlääkäriin, missä Pipsalta kuvattiin lantion alue, sekä lonkat ja kyynärät. Selästä ei jälleenkään löydetty mitään, ja huokaisimme helpotuksesta. Samalla saimme tietää Pipsan laihtuneen 2 kg joulukuusta, joten sen pitäisi painoa kuulemma pudottaa vielä puolisen kiloa.

TÄMÄ VIIKKO:

Tällä viikolla olemme ulkoilleet hyvinkin aktiivisesti Pipsan kanssa. Normaaleja remmi kävelyjä pituudelmaan 1h. Eilen tapasimme pitkästä aikaa Pipsan parhaan kaverin Figon, Havanais rodultaan. Pipsa nautti Figon seurasta mahdottoman paljon, vaikka sitä häiristsikin sen haistelu.

Tänään Pipsalle laitettiin D.A.P kaulapanta auttamaan sen aristelusta lenkeillä. Sitä pidetään nyt noin neljä viikkoa ja sitten se vaihdetaan uuteen. Kävin kävelemässä myös Pipsan kanssa 50 minuutin lenkin, jonka aikana harjoittelimee. Paikalla oloa ja noutamista, vaikkakin hyvin rajoittuneesti.

Pipsa ennen blogin ja sivujen julkaisua sekä lenkkeilyä Paloheinässä

Koska Pipsa on jo puolitoista vuotias, olisi ihan aiheellista kertoa lukijoille siitä mitä Pipsan elämässä on tapahtunut tätä ennen.

Siis Pipsa on syntynyt 16.08.2008, ja se saapui meille 10.10.2008. Pentumme oli aluksi arka, normaali koiranpentu. Se ei kylläkään kaivannut kotiin ollenkaan.
Siitä alkoi normaali koiran pennun elämä, jonka kaikki koiran omistajat tietävät.

Ensimmäinen "kommelluksemme" sattui seuraavana talvena.
Olimme lenkillä Pipsan kanssa. Menimme leikkimään hyvin isoon lumikasaan. Kun tulimme sieltä alas, Pipsaa seurasi verivana. Huomasimme sen tassussa syvän haavan. Lähdimme takaisin kotiin, ja matkaa oli noin. kilometri. Pipsa ei missään vaiheessa valittanut tai halunnut syliin. Sitten lähdimme eläinlääkärillemme MetVet'tiin. Pipsa sai tassuunsa muutaman tikin.
Samana iltana, kun olimme menossa viimeiselle pissatukselle noin yhdentoista maissa. Laitoimme pipsalle sukan siteen päälle, jotta se ei kastuisi.
Hetken kuluttua äiti tuli sisälle ja kertoi koiran nielaisseen sukan. Yritimme aluksi oksennuttaa sitä suolapallolla, mutta se ei ollut moksiskaan siitä.
Sitten puoli kahdentoista maissa kiidätimme Örmyn pieneläinklinikalle viikkiin.
Siellä se sai piikin niskaansa ja se oksensi koko vatsansa tyhjäksi. Myös sen sukan, joka oli siis kokonaisena.

Muuten elämämme on ollut muutamaa vatsatautia, yhtä ampiaisen pistosta ja selkäkipuja katsomatta hyvinkin normaalia.

Pipsa rakastaa uimista, ja sen paras ystävä on novascotiannoutaja Domi, bishon havanais Figo sekä muutamat muut koirat.


Tämän päivän tapahtumiin.

Lähdimme vähän vaille yksitoista kaikki yhdessä Paloheinään ulkoiluttamaan koiraa ja kävelemään Pitkäkoskelle syömään munkit ja juomaan jotain lämmintä.

Pipsa ei voinut hyväksyä sitä että muut lähtivät hiihtämällä kohti Pitkäkoskea, mutta se joutuisi itse kävelemään toista reittiä. Siis alkumatka meni koiran paikoillaan pitämiseen ja siihen ettei se lähtisi etsimään muiden jälkiä. Sitten selvisimme äidin kanssa aina rullasuksi radalle asti, kun jouduimme kahlaamaan umpihangessa kiitos helsingin kaupungin, joka tehnyt suunnilleen jokaisesta kävelytiestä hiihto latuja.

Lopulta pääsimme perille Pitkäkoskelle ja sieltä lähdettyämme palasimmekin puolta nopeammin paloheinään. Juuri ennen matkan loppumista, Pipsa tajusi, että muut eivät oleetkaan paikalla. Se oli vapaana, ja kuuli pulkkamäestä kiljuntaa. Se yhdistää aina pulkalla laskun vakavaan vaaraan, joten se lähti "Pelastamaan" pulkkailiaa.
Siinä tohinassa se oli jäämässä suksien alle...

Sitten selviydyimme kuin selviydyimmekin autolle ja lähdimme kotiin.

Huh mikä lenkki...

Uusi blogi

Pipsa sai sitten vihdoinkin Blogin, Sivut ja Petsie Profiilin:) NIitä voi käydä katselemassa täällä: http://www.petsie.fi/pet.php?petid=119812 Petsie
http://pipsahaukku.webs.com Sivut
ja Blogia nyt luetkin

Tänään ei ole käynyt mitään kertomisen aiheista.. Pipsa oli hetken yksin, ja sitten kävi hiihtämässä muiden kanssa kun minä työstin näitä sivuja jne...